Kahden kuukauden tauon jälkeen voin todeta olevani hieman selvemmillä vesillä blogini kanssa. Pään sisällä jonkinsortin taistelua siitä, että onko tässä suoranaisesti mitään järkeä jatkaa vai ei. Oletin ehkä, että vastaukset löytyisivät helpommin lukijatutkimuksella liittyen siihen, että mitä ihmiset haluaisivat lukea, ts. mistä ja miten pitäisi kirjoittaa, jotta pitäisin statistiikan luvut ajallisesti hieman suurempina. Eipä nuo runsaat 12 vastausta sitä vastausta siltikään anna, lievä osviitta kaikesta on se, että musiikki on aihe joka ihmisiä kiinnostaa ja sehän omassa elämässä vahvasti onkin mukana. Kiitän kuitenkin kaikkia vastanneita ja annan vielä viikonlopun aikaa niille ihmisille jotka haluavat osallistua “kehittämään” sitä miksi tämä blogi tulevaisuudessa muodostuu taikka sitten vain osallistua mahdollisuuteen voittaa leffaliput.

Olen kuitenkin päätynyt siihen lopputulokseen, että bloggaus on asia jota tulen jatkossakin harrastamaan. Mitä todennäköisemmin tämän blogin nimellä, mutta kaikki konkretia ja tulevaisuuden muutokset tapahtuvat vasta lähikuukausina. Olen tällä hetkellä suorittamassa siviilipalvelustani ja sen ohessa on sivutoimisen yrittäjän rattaat alkaneet pyöriä pikkuhiljaa, joten uskallan sanoa että kalenterini on täyttymässä hyvää kyytiä ja siinä ohessa pitäisi varata aikaa myös yksityiselämälle: tyttöystävälle, ystäville ja harrastuksille (myös bloggaamiselle). Takarajaksi “uudelle vanhalle” blogilleni olen laittanut sen päivän kun yritykseni ostaa palvelimen – tämän arvioitu laskeutumisaika on lähikuukausina, kunhan saadaan paperit kuntoon ja yritystoiminta muodollisesti päteväksi.

“Uusivanha” on myös samalla linjanveto tietynkaltaiseen sisältöön, ulkoasuun ja tapaan tehdä tätä asiaa. Se on jossakin tuolla takaraivossa, että koen lievästi pakottavaa tarvetta kirjoittaa ja jakaa mielestäni hyviä asioita, sillä olenhan bloggaaja. Tässä vaiheessa kiitettäköön niitä kaikkia jotka lukevat ja tukevat tätä blogia, tällä kaikella on hyvin suuri merkitys tekijälle. Voin taas kerran kliseisesti sanoa, että päivitystahti tiuhenee, mutta tämä lupaus on sikäli helppo pitää kun kahden kuukauden aikana en ole ulostanut yhtään postausta. Hyvää lopputalvea ja alkavaa kevättä kaikille, tästä tämä muotoutuu!

Jake & Flam julkaisi tuottajalevynsä jonka feattilista (ts. esittäjät) on järjettömän kovia ja arvostettavia. Tää levy toimii ja siinä on itseasiassa pitkästä aikaa mukavan freesi vivahde, kun “manageri” on otettu selittämään tarinoita biisien introissa. Suosittelen tsekkaamaan!

Videon tuotti Cocoa, josta kirjoitinkin jo aikaisemmin Graciaksen videon tiimoilta.

Varoituksen sana lukijoille, tästä postauksesta saattaa suoraan tai rivien välistä olla poimittavissa lievää tilitystä ja avautumista, mutta koen sen silti olevan täysin aiheesta. Kirjoitin muutama kuukausi sitten vaihtavani hyvästä HTC Desirestä Samsungin Galaxy S:ään ja siinä meni mies pahasti vikaan.

Galaxy S:n pitäisi ominaisuuksiltaan olla suorassa vertailussa lievästi parempi, sillä esimerkiksi sen Samsungin oma prosessori oli optimoitu paljon paremmin ja testipenkeissä sen myös erotti tuloksissa. Eroavaisuuksia HTC Desireen oli näytön koko ja tekniikka, joka siis on Super Amoled. Muutoin ulkonäkö, rakenne ja valmistaja oli pitkälti ainoat eroavaisuudet näiden kahden välillä. Eipä allekirjoittaneelle kuitenkaan tullut mieleenkään HTC:n täydellisyyden jälkeen, että Samsung olisi osannut tehdä asiat täysin persiilleen. Ensimmäiset epäkohdat Sampsassa oli se, että jostakin kumman syystä siellä on päätetty käyttää täysin väärää kirjoitusmuotoa tiedostotallennuksessa, joten se tekee automaattisesti sen, että puhelin hidastelee. Ellei siihen sitten asenna lag-fixiä, joka tekee puhelimesta paljonkin sulavamman – tämän lisäksi toisaalta edellyttää roottaamista (puhelimen täysivaltaista hallintaa = adminina).

Ostaessani Samsungin sen käyttöjärjestelmänä oli Android 2.1 ja tietojen mukaan puhelinta oli odottamassa 2.2 (Froyo) ja kyllähän se sieltä sitten saapuikin, pienin vastoinkäymisin. Ensinnäkin Samsung ei ole mahdollistanut puhelimeen OTA-mahdollisuutta (pisteitä HTC:lle), eli en pysty päivittämään puhelintani esim. langattoman verkon kautta kotona vaan se edellyttää aina puhelimen liittämistä tietokoneeseen ja asiakasohjelmisto Kiesin käyttämistä (sidenote: taitavammat kaverit käyttää Odinia, mutta nää samat kaverit varmasti fläshäilee puhelintaan miten sattuu). Kyseinen ohjelma vain on täysin alleenkuseva, sillä omassa Windows 7 PC:ssäni softan asennuksen alkaessa oli koko asennusohjelman ikkunat valkoisena, joten arvailin sitten tuurilla napin paikat oikein ja sain sen asennettua.

Päivittäessäni 2.2 versioon tein henkilökohtaisen virheen, enkä muistanut poistaa lag-fixiä pois puhelimestani ennenkuin aloin asentamaan. Vasta ensimmäisellä käynnistykerralla sain kevyen kylmäyksen, kun muistin, että jotain jäi uupumaan täydellisestä asennuksesta. Samsung on myöskin tehnyt äärettömän hienon ratkaisun sen kanssa, ettei puhelinta pysty sen mennessä kirjapainoksi palauttamaan tehdasasetuksiin (ellei ole älynnyt fläshätä koodihirmujen tekemää koodipätkää joka mahdollistaa sen) käyttäen 3-button-combo-taktiikkaa, eli käytännössä painamaan kolmea puhelimen viidestä näppäimestä. Se on varmasti tietynkaltainen linjanveto siihen ettei puhelinta modattaisi, taikka vaihtoehtoisesti sitten idioottimaisuuttaan jossain päin maailmaa ei osata ajatella kovinkaan kaukonäköisesti. No, puhelimeni siis oli tässä vaiheessa täysin mykkänä, joten 165 gramman painoinen kirjapaino ei hirveästi lämmittänyt mieltäni. Tässä vaiheessa apuun tuli kuitenkin puhelimen myyjäliike, Saunalahdelta ostettu kytkypuhelin jonka nyt vein siis Elisa Shopittiin ja he lähettivät sen huoltoon. Oletin pääseväni maksamaan epäonnistuneesta päivityksestä, mutta piakkoin tämän jälkeen kävi ilmi, että Samsung oli vetänyt tuoreimman 2.2 päivityksensä pois jaosta ja oli ihmisiä joiden puhelin oli tehnyt saman asian kuin minulle, mutta ilman mitään omia kikkailuja. Siitä pisteet siis johonkin em. asianomaisista, koska puhelimen resetointi ei maksanut mitään.

Puhelin takaisin kouraan ja päivitinkin sen piakkoin 2.2 versioon ja asensin lag-fixin, jotta se olisi edes jossain määrin käytettävä. Se ei kuitenkaan omassa yksilössäni ainakaan tuntunut riittävän kun puhelimessa tulee puolen minuutin pituisia taukoja ohjelmia avatessa ja muutenkin hermojen kanssa mennään hyvin tiukalla. Puhelun ottaminen saattaa kestää minuutteja ennenkuin puhelin reagoi komentoihin. Tässä vaiheessa tunnustan pinnan palaneen, mun mielestä on hyvin väärin, että myydään puhelinta tietyillä ominaisuuksilla ja tietyllä brändillä, mutta sitten se on kuitenkin paskaa paketissa. Ei mun pitäisi asiakkaana tarvita tehdä omia kikkailuja sen eteen, että mun puhelin toimii niinkuin sen tulisi ja se VOISI toimia (vrt. HTC Desire). Joten homma on pihvi ja vaihdan Samsungin Galaxy S:stä pois, sillä tää puhelin on suurin Android-älypuhelin-floppi johon mä oon suoranaisesti törmännyt, tai vähintään valmistaja hoitaa hommansa ihan päin honkia.

Laitoin siis puhelimen myyntiin ja lähdin selvittämään uutta tilalle Saunalahdelta, joka nyt siis oli halunnut tehdä myöskin tämänkaltaiset vaihdot pirun hankalaksi. Koska ostin kytkyni kampanjaliittymällä en voinut soittamatta saada selville, että minun täytyy ensiksi vaihtaa liittymän tyyppi Oma-Saunalahdessa johonkin normaaliliittymistä ja tämän jälkeen maksaa loppulasku nykyisestä päätelaitteestani ennenkuin uusi puhelimeni lähtee tilauslistalle. Liittymätyyppiä voinkin vaihtaa sitten vasta kuin saan uuden puhelimen itselleni ja sekin menee kohdekuukausien alle, eli joudun ilmeisesti maksamaan 5 euroa liian usein vaihdetusta liittymätyypistä. Eli toisinsanoen en voi hyödyntää ostamaani kampanjatarjousta siihen asti kunnes he voisivat toimittaa minulle uuden puhelimen. Haetaanko tässä sitten tietynkaltaista suuntaa sille, ettei ihmiset vaihtaisi puhelintaan kytkykampanjoista niin useasti kuin uusia puhelimia tulee vai onko vaan kehitystiimissä nukuttu riittävän hyvin näiden ratkaisujen tiimoilta. Eniten Saunalahden toiminnassa ärsyttää se, ettei sitä oltu tehty yksinkertaisen selväksi ja niin helpoksi, että minä olisin sen voinut itse hoitaa internetin välityksellä vaan nyt sain olla soittelemassa asiakaspalveluun ja odotella linjoilla 20 minuuttia ratkaisua tähän. Fail.

PS. Totesin palaavani turvallisempaan merkkiin, eli laitoin HTC Desire HD:n tilaukseen. Saa nyt katsoa, että mitä uusia painin aiheita tuo puhelin joskus saapuessaan tulee tarjoamaan…

Tämä postaus on sticky, eli pysyy etusivun ensimmäisenä postauksena ihan jo huomioarvonkin takia, lue koko tarina tutkimuksen taustalta klikkaamalla tästä.

Lukijatutkimukseen vastanneiden kesken arvotaan 2 leffalippua ensi vuoden tammikuussa. Kysely on julkistettuna hieman päälle kuukauden.

Clipse julkaisi vuonna 2009 tulleelta Til The Casket Drops (kuuntele Spotifyssä) albumiltaan uuden videon: Life Change feat. Pharrell & Kenna. Videon on kuvannut Alex Germanotta. Levy, biisi ja video on kyllä rehellisesti sanottuna pirun kovia!

Olen kirjoittanut tätä blogia vaihtelevalla aktiivisuudella vuoden 2008 kesäkuusta lähtien ja nyt alkaa olemaan aika tehdä tietynkaltaisia ratkaisuja sen eteen, että teenkö mä tästä nyt ihan oikean blogin vai jatkanko vaan tälläisenä hiekkalaatikkona joka ei kuitenkaan loppujenlopuksi tavoita mitenkään erityisen merkittävästi ihmisiä. Alkuaikoina kirjoitin asioista paljon enemmän henkilökohtaisesti ja enemmänkin kerroin siitä miten oma aikani on kulunut ja mitä mun elämääni kuuluu, aika kuitenkin ajoi ohi tuonkaltaisesta tavasta kirjoittaa. Nyt mä olen pitkään tehnyt tätä tietynkaltaisella intohimolla ja pitänyt tätä vaan paikkana mihin tyrkätä itsestä kivoja juttuja ja niitä jotka on jotenkin noteerattavan arvoisia.

Mä kuitenkin haluaisin, että tää blogi joko tavoittaa oikeasti ihmisiä tai sitten vaihtoehtoisesti lopetan koko puuhan. Tiedän toki, että jos aion merkittävästi tavoittaa ihmisiä niin se edellyttää tietynkaltaista tuotteistamista ja kohderyhmän kosintaa, sillä tämänkaltaisella “kaikkia koskevalla” sisällöllä en puhuttele isompia ryhmiä vaan ainoastaan marginaalisia. Laitan hieman statistiikkaa nykyisen hetken kävijämääristä niille joita kiinnostaa:

Viimeisen puolen vuoden aikana sivuilla kävi 5207 täysin uniikkia vierailijaa, eli käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tässä blogissa on viimeisen puolen vuoden aikana ollut 918 palaavaa kävijää. Kävijöitä siis sikäli on ollut ihan kiitettävästi, mutta ongelmatiikka muodostuu siinä ettei sisältö puhuttele jolloin vierailuaika jää keskimäärin vain 1 minuutin ja 8 sekunnin pituiseksi. Toki suurin osa liikenteestä tulee hakukoneiden kautta, jolloin heidän hakusanaansa kohdistettuna tämä blogi hakutuloksena ei välttämättä ole se halutuin. Joka tapauksessa tuossa vierailuajassa on parantamista ja se jos mikä tapahtuu sisällön muovaamisella enemmän kohti tiettyä aihetta.

Siksi siis julkaisenkin nyt pienimuotoisen lukijatutkimuksen jonka tehtävänä on koittaa kartoittaa esim. se, että mihin aiheryhmään lukijoiden mielestä blogin sisältöä pitäisi viedä. Omat tavoitteeni on nyt konkretisoida tämä blogi ja sen myötä koittaa tuotteistaa timanttista siirappia ihan “oikeaksi” blogiksi tai sitten vaihtoehtoisesti laittaa pillit pussiin ja jättää blogikenttä muille ainakin tämänkaltaisen “lifestyle“-blogin osalta.

Lukijatutkimukseen vastanneiden kesken arvotaan 2 leffalippua ensi vuoden tammikuussa, joten vähintäänkin kuukauden verran on aikaa vastailla tutkimukseen.

Cee-Lo Green julkaisi tuoreimman albuminsa The Lady Killer 9.12. ja sen ensimmäisestä sinkkubiisistä Fuck You postasinkin jo aikaisemmin sen ulostullessa. Nyt levyn toisena sinkkubiisinä julkaistaan It’s Ok, josta myöskin ulostettiin video esitykseen:

Levyn olen muutamaan kertaan läpikuunnellut, mutta en suoranaisesti vielä päässyt kiinni, joskin tunnustan Cee-Lo Greenin olevan yksi parhaimmista featti-artisteista T-Painin lisäksi, joten annettakoon uusi mahdollisuus levylle – vaikkapa nyt heti (kuuntele Spotifyssä).

Kovassa putkessa menty pari viime viikkoa ja useitakin luonnoksia odottelee blogin admin-etusivulla valmistumistaan, mutta siihen, että saan tekstit ulos saattanee mennä vielä muutamia päiviä, sen jälkeen tahti tulee kiristymään taas.

Luvassa mm.

yms. stay tuned!

Luvassa myöskin piakkoin pienimuotoista lukijatutkimusta jotta saisin tämänkin rehellisesti blogiksi, jossa volyymi kasvaisi hieman lähemmäs tiettyä kohderyhmää kun nykyiset aihepiirit on hieman liian laajaa skaalaa kaikille. Tuo tuleva tutkimus (pienellä arpajaislahjalla tottakai) tulee mahdollistamaan sen, että blogin sisältö pyörii niissä aiheissa mitkä sinua itseäsi kiinnostaa eniten, joten jos luet blogia aktiivisesti niin suosittelen jatkamaan sitä edelleenkin.

Asiasta toiseen: joulu alkaa olemaan pikkuhiljaa hyvinkin lähellä, joten ajattelin vinkata 5 euron säästön lukijoille joilla on taipumusta tilailla internetistä tavaraa. Eli CDON.comista ostamalla vähintään 50 eurolla voit saada 5 euron alennuksen käyttämällä koodia Joululahjat2010 – koodi on voimassa 5.12 asti, joten toimi nopeasti jos muutaman euron säästö tuntuu sopivalta.

Elokuvan trailerin jälkeen tiesin, että tässä on leffa joka TÄYTYY katsoa. Ensinnäkin elokuvassa on sivuroolissa valkoinen ranskanbulldoggi, joka on koirarotuna meidän perheessä yksi äärifanaattisuuden aihe ja sen lisäksi elokuvan toisena päänäyttelijänä on ehkä maailmankaikkeuden karisman kulminaatio (no homo): Robert Downey Jr.

Elokuva on siis komediaa ja tarina kertoo siitä kuinka Peter Highman (Downey Jr.) on liikematkalla ja palaamassa sieltä raskaana olevan vaimonsa luokse olemaan vaimon tukena kun hänet keisarileikataan. Ongelmakohdaksi matkalla kuitenkin muodostuu Ethan Tremblay (Zach Galifianakis), joka sitten oman hahmonsa kanssa onnistuu luomaan hieman epämiellyttäviä tilanteita herra Highmanille. Erinäisten sattumusten kautta ollaan tilanteessa, jossa ollaan ajamassa ympäri maan kohti Los Angelesia – kyydissä ovat nämä kaksi herraa ja ranskanbulldoggi Sonny. Tarinaan mahtuu tunnustettava määrä hyvää komediaa.

Henkilökohtainen mielipiteeni leffasta oli se, että tässä on minulle tämän vuoden Hangover -look-a-like-komedia. Eihän tässä suoranaisesti juoneltaan ole sen kummempia yhtäläisyyksiä, paitsi mitä nyt järjetön määrä sattumuksia ja katsojan naurua. Kuitenkin erittäin viihdyttävä pätkä ja muutaman kerran piti rehellisesti pitää penkistä kiinni välttäessään totaalista tipahtamista. Käsikirjoitusta voidaan kehua myös sen tiimoilta että mitään suoranaista juonikäännettä ei kyennyt mennä ennalta-arvaamaan ja se tekee leffasta viihdyttävää katsottavaa.

Uskallan suositella ja hei – Robert Downey Jr. omaa oikeasti James Bondimaista karismaa joka toivottavasti tullaan noteeraamaan vieläkin suuremmalla volyymilla tulevaisuudessa.

Annan leffalle tämän vuoden parhaasta komediasuorituksesta allekirjoittaneelle neljä siirappipulloa viidestä.

Kid Cudi aka Cudder julkaisi tuoreimman albuminsa Man on the Moon II: The Legend of Mr. Rager virallisesti 9.11, joskin levyä pääsi kuuntelemaan esim. Spotifyn kautta parisen päivää aikaisemmin. Levy on älyttömän kova, edelleen säilyttäen oman uniikin leimansa hieman erilaisena räppärinä. Verrattaessa ensimmäiseen albumiin Man On The Moon: The End Of Day tämä levy painii tietyllä tavalla eri sarjassa, mutta ei silti ole yhtään sen parempi tai huonompi kuin ensimmäinen. Cudder on käyttänyt levyllä paljon erilaista äänimaailmaa ja musiikki on edelleen vähän utuista ja muistuttaa jotenkin kaukaisesti indie-bändien tekemää musiikkia. Levyn vierailijalistalta voidaan nostaa nimiä esim: Cee-Lo, Kanye West, GLC ja Mary J. Blige – tämä tietenkin tuo oman mausteensa kappaleisiin. Platan parhainta antia on kappaleet: Scott Mescudi vs. The World, REVOFEV, Marijuana sekä Erase Me. Tämä levy kuvastaa äärettömän vahvasti erilaista tapaa tehdä sekä tuottaa räppiä ja näinpä uskallankin kehua tätä äärettömän hyväksi.

Tässä vielä hieman perusvarma video Erase Me:stä, jossa siis vierailemassa on Kanye West – kappale itsessään on loistava!

Toinen artisti, jota olen kunnioittanut ja arvostanut pitkään on Timo Pieni Huijaus. Kyseisen artistin ikuisuusprojekti – levy nimeltä Emävale julkaistiin 3.11 Rähinä Recordsin kautta. En ole vielä ajaltani ehtinyt paneutumaan kuin irrotettuihin biiseihin, eli käytännössä kahteen julkaistuun videoon. Tässä on nyt kuitenkin erittäin hyvännäköinen ja -kuuloinen kokonaisuus Tee Mitä Pitää:

Levyä saa kaupoista kuten CDON – Timo Pieni Huijaus – Emävale.

Lisää musiikkilöytöjä jenkeistä ja yllättäen Los Angelesista tämäkin duo, jonka alla vaikuttaa siis artistit Y-O sekä Thurzday. Tämän kappaleen video on tuore ja biisi on irroitettu A Love Supreme 2.0 levyltä.

Toimiiko U-N-I sulle?