Lauantaina illasta lähdettiin kohti Joutsaa jossa käytiin ottamassa parin päivän rentoilu plus todellista lomailua. Kelit suosi meitä äärettömän paljon (toki, suosii meitä kaikkia tälläkin hetkellä, onneksi). Sunnuntaina oltiin laiturilla ja otettiin paljon arskaa siihen alkuiltaan asti jonka jälkeen lähdettiin käymään siellä minkä takia koko paikkaan lähdettiinkin, nimittäin “koiratalossa“.

Ensimmäisenä autosta nousun jälkeen tervehtimään tuli kymmenkunta ruttunaamaa joten meitsi oli ainakin ihan fileinä jo siitä itsessään. Ja sitten se pentue, kuusi pientä ranskispirpanaa jotka valloittaa sydämiä jo vain nukkumalla. En osaa kuvailla sanoin sitä fiilistä minkälainen se on, vaikka ympärillä oleva peitto onkin täysin ulosteissa ja sotkussa johtuen näiden sisäsiisteyden puuttumisesta niin se koiranpentujen söpöys juoksee ylitse kaiken. JOTEN, heinäkuun lopussa meille on tulossa vaaleanruskea ranskispentu – sitä ei vaan vielä osaa ymmärtää, mutta kyllä se alitajuntaan melko pian todennäköisesti uppoaa! Äh, täpinät!

Kuvamateriaalia löytyy täältä: siirappia.com/foto – Joutsa / Hartola. Ostin kyseisen domainin itelleni ajatusmallilla, että tää blogi on kuitenkin pyörinyt jo vuoden niin sille voi hyvinkin olla ajankohtaista saada jotain mikä liittyy osoitteellisestikin nimeen. Toi kyseinen linkki on kuvablogi johon päivittelen yleisesti kaikenlaisia uusia otoksia, joten suosittelen tsekkailemaan sitäkin jos tätä blogia tulee itsessään luettua. Jossakin vaiheessa myös otan aikaiseksi uudistaa ulkoasun loppuun ja vaihtaa sivuston blogin lopullisesti tonne kyseiseen osoitteeseen.

Kaiken lisäks oon tän viikon saikulla kun mun alaselkä päätti maanantaina taas kerran sanoa itsensä irti, särkylääkkeitten voimalla eteenpäin siis – kelit kyllä onneks suosii.

Jahas, se ois jotakuinkin perjantai tällä viikolla – vielä huominen luvassa töitä ja niiden jälkeen olis tarkotus lähteä Emmin sekä Emmin äidin kanssa kohti Joutsaa, josta vuokrattiin mökki la/su sekä su/ma-välisiksi öiksi. Ajatusmalli siinä ohessa on myöskin käydä katsomassa miltäs 4-viikkoiset ranskanbulldogin pennut näyttävätkään. Sen suhteen siis verkot hyvin vesillä, että se olis sitten jotakuinkin Heinäkuun lopussa kun meille mätkähtää oma pentu, jos kaikki menee vain niinkuin uskaltaa olettaa. Tässä ei kuitenkaan oo vielä mitään suoranaista sopimusta asian tiimoilta, kuin vain alustava varaus joten ei uskalla vielä hypettää sen enempää. Huomaatte kyllä ensi viikon blogimateriaalista jos kaikki natsaa. Tullaan takaisin mökkeilemästä sitten ensi maanantaina josta minä suorilta töihin ja Emmi lähtee käymään Stokiksessa katselemassa Ruottinmaata.

Viime viikonlopulta tuli muutama sata ruutua, mutta en jaksa lähteä tällä hetkellä purkamaan niitä joten laitan vain tuoreimman videon Luddesta:

Tänään illalla Transformers 2. Hyvää viikonloppua ihmiset!

edit. täytyy näköjään koodailla uusi ulkoasu melko pian sillä noi Youtube-embed videot ei tykkää asettua oikeen tohon väliin mihin postit tulee… d:

Meininki on kova kuin Sambiassa. Lähdettiin sunnuntaiaamusta takaisin Hämeenlinnasta – rentoa juhannusjuhlimista ilman alkoholia taikka kovia bailuja vaan lähinnä muistutti perus viikonloppua. Sunnuntaina kello 12 reikäreikä tikkana töissä katsomassa maailmaa juhannuksen jälkeisenä sunnuntaina. Maanantaina uudestaan, eli sain nauttia tuplamaanantaista, eikä siinä – vielä tää päivä ja huominen vapaa joten kolme-vapaa-kolme-kombinaatio on ihan toimiva. Perjantain ohjelmaan on isketty lukkoon jo Transformers 2 – Revenge of the fallen, mikä tulee räjäyttämään taas kerran aikuisen lapsenmielen pirstaleiksi, onko hienompaa kuin robotit jotka muuttuu autoiksi tai päinvastoin? On se vaan hienoo.

No niinhän siinä tietenkin sitten käy, että kun kerrankin kaiken pitäisi mennä putkeen niin ei se sitten vaan yksinkertaisesti meni, Murphyn laki pätee valitettavasti. Nyt ahdistaa kyllä aika asenteella. Olin skarppina hieman ennen kahdeksaa valmiina ajotunnille ja siitä lähdettiin ajamaan, ei sikäli ongelmia sen aikana ja kohta jo odoteltiinkin inssiäijää valvomaan kun ajoa. Meitä oli kaks just sillä hetkellä suorittamassa ajoa joten odoteltiin siinä sitten hetken matkaa – ensimmäisenä sieltä tulee reipas kolmekymppinen ihan rennon olonen kaveri, vaan sehän nyt tottakai meni just sille toiselle. Hetkisen päästä kentän toiselta laidalta kävelee sellanen +30kg ylipainoinen ketjupolttaja, ja täähän nyt oli just se joka mun ajon valvoo. Tää mies oli just sellaisia ihmisiä joitten kanssa ei vaan henkilökemiat natsaa ellet oo verisukua.

Lähdettiin pihasta sitten ajamaan pois alta mun puolituntista, että saisin kortin. Oltiin saatu ajettua vajaa kymmenisen minuuttia kun meinasin sitten kaistanvaihdossa tehdä vähän turhan hätiköidyn liikkeen, osaks rehellisesti johtuen jännityksestä – ilman inssin ratinkorjausta oltais varmaan saatu lievät pintanaarmut aikaseks. Toki siis ihan aiheellinen hylkäys, mutta ketuttaahan se nyt kun itse tietää, että sen kävi ihan suotta mokaamassa. Viis ajotuntia, 2x siis, seuraavan kerran kokeeseen sitten about kuukauden päästä, että hellurei vaan – sattui vielä osumaan ensimmäiselle lomaviikolle joka oli määrä viettää jo autoillessa kohti pohjoista…

Eikä tässä vielä kaikki. Totesin eilen että Ludden ikenet vuotaa verta, joka ei osunu kovinkaan moneen taudinkuvaan kuin siihen, että kombinaatio porukat (=maalla) + koira + rotanmyrkkyä aiheuttaa ienten vuotamista, joten lähdetään sitten käymään Helsingin Yliopiston Viikin Eläinsairaalassa hakemassa ainakin K-vitamiinit ja mahdolliset testit otattamassa. Ärsyttää pirusti kun ei tän päivän todellakaan näin pitänyt mennä. Ton reissun jälkeen sit junalla Hämeenlinnaan. Äh – ahdistus, hauskaa jussia niille jotka sitä aikoo juhlistaa, itseäni tosin ei kiinnosta.

Huomenna luvassa dooms day (taas kerran). Kello 07:45 alotetaan Töölöstä ajotunti jonka jälkeen mennään sitten meidän Vallilan huudeille kattomaan, että tuleeko meitsistä vielä autokuskia vai meneekö sitten myöhempään. Keskittyminen oli tossa maanantain ja tiistain tunneilla vähän missä sattuu, sain kyllä kuullakin siitä kun kuitenkin tosiasia on, että osaan noi kyseiset liikennessäännöt eli lähinnä vain se asennoituminen keskittymiseen puuttui tossa. Onneks huomenna nyt kerkee ottaa treeniä vielä hiukkasen ennenku pitää näyttää “taitonsa“.

Hassuks ton asian tekee sen, että sen jälkeisiä vaihtoehtoja on kaks:

Vaihtoehto 1
- Inssi läpi
- Emmin kummitädiltä tuparilahjan hakeminen Keskustasta
- Pysäköintitunnuksen hakeminen Kaartinkaupungista
- Matka Kampista Siuntioon porukoiden luota hakemaan auto
- Parit juoksevat asiat porukoiden kämpällä
- Matka kohti Vallilaa ja perillä pakkaaminen sekä Ludden kyytiinotto
- Kohti Hämeenlinnaa Emmin ja sen mutsin luokse
- Chill.

tai

Vaihtoehto 2
- Inssi failed
- Emmin kummitädiltä tuparilahjan hakeminen Keskustasta
- Matka kohti Vallilaa ja perillä pakkaaminen sekä Ludden kyytiinotto + semihyvää ahdistusta
- Kohti Hämeenlinnaa JUNALLA Emmin ja sen mutsin luokse

Kumpaa sinä suosisit? Mun täytyy tunnustaa että snadisti jännittää vaikka samalla on semisti itsevarma olo ajatusmallilla “jos SEKIN on mennyt inssin läpi niin pakkohan munkin on päästä“.

Muutoin nyt kun Emmi on ollut mutsinsa luona eilisestä lähtien niin mä oon vetänyt omanilaista lepoa. Toki nukkunut flunssaa pois ja vetäny suhteellisen hyvää idleä kun ei oo voimia ollu vääntää kaikkee mitä ois halunnu. Mutta siinä ohessa myöskin tullut koodailtua sivuja pitkästä aikaa (tho, uusi ulkoasu pikkuhiljaa valmistuen…) sekä katseltua muutama leffa – ihan hyviä omia hetkiä. Olo kun ei oo antanut myöten lähteä Ludden kanssa kiertämään koirapuistoja, se on yks niistä jutuista mitkä on loistavaa ajanviettoa ja rentouttajia. Nyt kuitenkin kohti sänkymaita jotta huomenna olis skarppina hoitamassa ton kortin alle…

Ostin uuden Canon EOS 500D rungon itselleni viime torstaina, finally se on ollut käsissä. Viikonlopun suunnitelmat (sekä toteutus) oli lähteä juhlistamaan erään ystäväni käymääntulemista mun porukoitten kämpälle, kun siellä nyt kerrankin oli tyhjää. Verrattain, että oltaisiin oltu Vallilan 42m2 vs omakotikämppä jossa on 5 kertaa enemmän tilaa, sauna, grilli, äänentoistojärjestelmät ja pihaa niin täytyy sanoa ettei ollut valintana ollenkaan huono. Ilmakin suosi siinä määrin, että vasta lauantaina illasta kun oltiin saatu grillailtua ja syötyä niin sitten alkoi tulla vettä ja sitä sitten tulikin myrskyn mukana ihan tosissaan. Ainut miinus tosta viikonlopusta oli se, että todennäköisesti sain sitten sen myötä myös flunssan itselleni, juuri sopivasti ennen torstain inssiajoa, onneks se nyt on vaan kröhä/yskä/flunssa kombinaatiota, mutta siltikin.

Ensituntuma kamerasta kuitenkin on hyvä. Lähtökohdat oli 6 vuotta vanha tekniikka, jolla oli otettu jo mieletön määrä ruutuja. Omalla tavallaan kuitenkin Canon:in ensituntuma oli käsissä, tuoreempi runko vain oli paljon kevyempi, otti paljon nopeammin kuvia ja huomasi käyttöliittymien menneen todella paljon eteenpäin. Ehkä vähän lähemmäs harrastussuuntaa, kun vielä EOS 300D:ssä mielestäni haiskahti ammattilaisuus. Täytyy vielä kuitenkin kerätä hieman matkaa lisää kuvamateriaalia tuolla tuoreella kameralla, ennenkuin voin alkaa vertailemaan, että kuinka paljon se on auttanut tuossa mitä jälkeä tulee otettua. Viikonlopun kuvamateriaalikin on sen verran “henkilökohtaista” omalta osaltaan ettei sieltä sitten niitä muita ruutuja mitenkään liialti jäänyt, mutta tässäpä muutama.

Yksi plussa on toki se, että nykyisten kuvatiedostojen kokoluokitus pikseleissä alkaa olemaan jo niin mielenkiintoisissa tasoissa ettei allekirjoittaneen kovalevytila äkkiseltään puolen vuoden päästä enää riitä niihin. Mutta se yksi lisäbonus tässä kamerassa on tuo videokuvaus, en äkkiseltään kerennyt testailla sitä sen enempää, mutta pääsin kuitenkin muutamalla testivideolla toteamaan etteipä jaksa tämä kone ainakaan täysiresoista (20fps, tho) HD-kuvaa pyörittää – huonolaatuisempi sentään menee jotenkuten. Otin yhden testivideon tänään kuitenkin ihan näyttääkseni niille joita kiinnostaa kameran specsit:

Ongelmaksi videonoton kanssa kuitenkin muodostuu se, että tuntuu ylivalottavan huomattavan helposti väärissä valaistusolosuhteissa sekä optiikan kanssa saa olla tarkkana, automaattitarkennuksella kuuleekin pelkästään objektiivin rutinat. Miinusta toki siitäkin ettei ulkoista mikrofonia ole mahdollista saada, eli kamera itse tallentaa sen oman mikkinsä kautta, sen mitä siis saa. Huomaatte kyllä videosta. Mutta toki, mahtava lisäys itselleni, sen verran kuitenkin välillä mielellään nappaisi videota pelkästään kuvan sijaan ja muistoja on helpompi tallentaa videolle. Kamera onneksi kuitenkin lähti sen verran halvalla, ettei ole syytä edes rahanmenoa katua. Kyllä kannatti!

Alkaa pää puutumaan tähän blogin ulkoasuun taas. Koitin yrittää miltei koko tämän illan päästä takaisin kartalle sen kanssa mitä sivujenteko on, kun itse olen aikoinaan elänyt sitä koodiaikaa kun CSS-muotoilut tekivät tuloaan, en kuitenkaan rehellisesti jaksanut motivoitua siihen ja loppujenlopuksi totesin ajan valuneen hukkaan – huomenna kuitenkin kello yhdeksään töihin joten tästä täytynee pikkuhiljaa painua unimaillensa. Harmittaa sikäli että on antanut itsensä pudota niin totaalisesti kärryiltä ettei enää vaan homma luonnistu, ainakaan niinkuin pitäisi – skarppaamalla kyllä koodista selvän saa mutta that’s that. Ehkä tässä jossakin vaiheessa sitten saa jotain valmiiksi, sellainen loppuunasti valmistettu ulkoasu ois kiva, kaikilla karkeilla. Toki tähänkin läiskin miniblogin pyörimään tuolla oikealla, joka ottaa päivitykset suoraan mun Twitter-accosta, tho onko sitten turha lisäke vai ei niin siellä se nyt on ja sitä päivitellessä myöskin.

Päädyin nyt sitten toteamaan, että EOS 300D on vetänyt viimeisen henkosensa ja Canonin listalta luvassa on tuorein tekniikan luomus EOS 500D. Sen keraan nyt otan ohimennen Tamron 55-200mm f/4.0-5.6 lasin, jotta saa lasikokoelmaakin nyt samalla rahanmenolla kasvatettua. Hinta toki tuon rungon kanssa on hyvä kun lähtee duunin puolesta erittäin kannattavalla kamppisalennuksella.

Loppuun mukaan vielä pitkästä aikaa jotain audiota. Jay-Z julkaisi Blueprint 3 -levyä odotellessa ilmeisesti tuoreimman sinkkuvetonsa joka on lievä kannanotto nykypäivän autotune-kikkailulle, sikäli täysin oikein kun mitä suuremmassa määrin hyötykäytetään kyseistä soundivälinettä – alkaa viemään makua siitä todenteolla, meillä on jo yksi T-Pain, tarvitaanko muka lisää?

i just don’t need nobody to smile on this
you rappers singin too much, get back to rap
you’re t-painin too much

Jaha, loppujenlopuksi kun ulos katsoo huomaa vain että kevät meni jo ja eletään jo kesää. Suomen kesää ainakin kun vettä vihmoo niin jatkuvalla putkella ettei haittaa vaikka ohimennessään itkisi. Nyt olis mulla ainakin hyvät syyt itkeä kun totesin tossa muutama viikko sitten, että porukoilta aikoinaan mulle vakikuvausvälineeksi tullut Canon EOS 300d kehtasi mennä irtisanomaan sopimuksensa vain 8 vuoden aktiivikäytön ja aivan äärettömän monen kuvan jälkeen. Tuli sitten kuitenkin pahaan saumaan, kun uutta kameraa tarttisi ennen heinäkuun alkua ja ei aivan mitä tahansa susiruoskaa haluaisi. Duunissa olis tällä hetkellä kuitenkin työsuhte-etuina suhteellisen hyvään hintaan esimerkiksi Canonin EOS 500d:tä, jossa houkuttais kovasti mahdollisuus kuvata myöskin videolla ihan perus stillin lisäksi. Rahaa ei vaan nyt välttämättä olis irrottaa aivan noin vaan, tai ehkä olis mut mielellään sitä ei kuitenkaan irrottais säästötililtä.

Me kuitenkin tänään (tai eilen) perjantaina lähdettiin tänne mun vanhempien luokse Siuntioon käymään kun rakas tyttöystäväni bailasi tämän illan sukupuoleltaan pelkästään naispitoisten ystäviensä kanssa, saimme siis häätökäskyn. Emmi kehtasi väittää, että oli maininnut siitä ettei me voida Ludden kanssa olla yötä siellä jo kauan aikaa sitten mut mä uskallan väittää että todellisuudessa mä oon kuullu vaan jotain tyttöjen-illasta. It is what it is, täällä ollaan ja huomenissa sit takaisin stadiin päivystämään. Sunnuntaina luvassa rankkaa edustusta puvussa Emmin pikkuveljen ristiäisissä, vain kamera puuttuu – ahdistaa ihan vähän.

Tänään vihdoin kannettu Fatboy Doggielounge kotiin, vielä en vain kerennyt heittää rakeita sisään etten päässyt näkemään Ludden mielipidettä enkä myöskään itse pedin ulkonäköä, nähdään huomenna että oliko se hintansa väärti (ts. jaksaako koira innostua). Veikkaan kuitenkin nyt, että kellonaikana puoli neljä on hyvä aika skarpata sen verran että lähtee nauttimaan tyynyn muodostamista unikuvioista, hyvää yötä yleisö.