Jokapäiväistä tajunnanvirtaa kiteytettynä teksteihin. Kaikkea musiikkivideoista, musahypeen, huudatusta, tarinointia, arkielämää - sen elämistä, mielialaheittelyitä ja kaikkea mitä yhden helsinkiläisen miehen elämään kuuluukaan.
Sean Stiegemeier oli käynyt hieman kuvailemassa timelapsea Islannista tuossa vapun tienoilla. Ongelmaksi muodostui säät jonka vuoksi ei ilmeisesti saatu pakettiin kuin yhden päivän videotuotantoa, kun tarkoitus oli ottaa pitemmälti. Eipä sillä, ton näkösellä jäljellä kehtaa brassailla silti.
Mä oon kaveri joka tykkää kuvata mut tarttuu aivan liian harvoin kameraan. Kokeilin innostaa kuvaamista aktiivisemmaksi perustamalla kuvablogin jonka päivittämiseen meni mun omaa vapaa-aikaani niin pahasti etten jaksanut rehellisesti edes yrittää sitä enää. Otin viime vuoden 6kk aikana yhteensä noin 2900 onnistunutta kuvaa jotka on koneella, tänä vuonna tahti miltei 4 kuukauden aikana on ollut ~250 kuvaa – kertonee jotain siitä. Päätin kuitenkin taas koittaa potkia itseäni kuvaamaan, asia kun ei ole kiinni siitä että en oikeasti haluaisi ja selitykset sen kameran pois jättämiselle ei ole koskaan relevantteja. Myin myöskin miltei vuoden vanhan Canon 500D runkoni pois ja vaihdoin uudempaan Canon 550D:hen, lähinnä ei karsitun videokuvauksen ja uuden kennon takia. Tänään toin kotiin vielä hieman lisää ostoksia joilla koitan kovasti taas kerran vauhdittaa toteuttamista.
Multahan löytyy omasta takaa vielä Zenitar 16mm -objektiivi joka on palvellut oikein hyvin mun tarpeitani, mutta houkutus ihan kunnollisen vääristyksen perään oli suuri ja tää 8mm tulee todennäköisesti palvelemaan sitä. Tää video kertoo erittäin hyvin kaiken mitä tästä tarvii nähdä:
Muut ostokset oli perustarpeita joilla helpottaa omaa kuvaamistaan tietyissä tilanteissa kiitettävästi. Tästä se lähtee…
Ostin uuden Canon EOS 500D rungon itselleni viime torstaina, finally se on ollut käsissä. Viikonlopun suunnitelmat (sekä toteutus) oli lähteä juhlistamaan erään ystäväni käymääntulemista mun porukoitten kämpälle, kun siellä nyt kerrankin oli tyhjää. Verrattain, että oltaisiin oltu Vallilan 42m2 vs omakotikämppä jossa on 5 kertaa enemmän tilaa, sauna, grilli, äänentoistojärjestelmät ja pihaa niin täytyy sanoa ettei ollut valintana ollenkaan huono. Ilmakin suosi siinä määrin, että vasta lauantaina illasta kun oltiin saatu grillailtua ja syötyä niin sitten alkoi tulla vettä ja sitä sitten tulikin myrskyn mukana ihan tosissaan. Ainut miinus tosta viikonlopusta oli se, että todennäköisesti sain sitten sen myötä myös flunssan itselleni, juuri sopivasti ennen torstain inssiajoa, onneks se nyt on vaan kröhä/yskä/flunssa kombinaatiota, mutta siltikin.
Ensituntuma kamerasta kuitenkin on hyvä. Lähtökohdat oli 6 vuotta vanha tekniikka, jolla oli otettu jo mieletön määrä ruutuja. Omalla tavallaan kuitenkin Canon:in ensituntuma oli käsissä, tuoreempi runko vain oli paljon kevyempi, otti paljon nopeammin kuvia ja huomasi käyttöliittymien menneen todella paljon eteenpäin. Ehkä vähän lähemmäs harrastussuuntaa, kun vielä EOS 300D:ssä mielestäni haiskahti ammattilaisuus. Täytyy vielä kuitenkin kerätä hieman matkaa lisää kuvamateriaalia tuolla tuoreella kameralla, ennenkuin voin alkaa vertailemaan, että kuinka paljon se on auttanut tuossa mitä jälkeä tulee otettua. Viikonlopun kuvamateriaalikin on sen verran “henkilökohtaista” omalta osaltaan ettei sieltä sitten niitä muita ruutuja mitenkään liialti jäänyt, mutta tässäpä muutama.
Yksi plussa on toki se, että nykyisten kuvatiedostojen kokoluokitus pikseleissä alkaa olemaan jo niin mielenkiintoisissa tasoissa ettei allekirjoittaneen kovalevytila äkkiseltään puolen vuoden päästä enää riitä niihin. Mutta se yksi lisäbonus tässä kamerassa on tuo videokuvaus, en äkkiseltään kerennyt testailla sitä sen enempää, mutta pääsin kuitenkin muutamalla testivideolla toteamaan etteipä jaksa tämä kone ainakaan täysiresoista (20fps, tho) HD-kuvaa pyörittää – huonolaatuisempi sentään menee jotenkuten. Otin yhden testivideon tänään kuitenkin ihan näyttääkseni niille joita kiinnostaa kameran specsit:
Ongelmaksi videonoton kanssa kuitenkin muodostuu se, että tuntuu ylivalottavan huomattavan helposti väärissä valaistusolosuhteissa sekä optiikan kanssa saa olla tarkkana, automaattitarkennuksella kuuleekin pelkästään objektiivin rutinat. Miinusta toki siitäkin ettei ulkoista mikrofonia ole mahdollista saada, eli kamera itse tallentaa sen oman mikkinsä kautta, sen mitä siis saa. Huomaatte kyllä videosta. Mutta toki, mahtava lisäys itselleni, sen verran kuitenkin välillä mielellään nappaisi videota pelkästään kuvan sijaan ja muistoja on helpompi tallentaa videolle. Kamera onneksi kuitenkin lähti sen verran halvalla, ettei ole syytä edes rahanmenoa katua. Kyllä kannatti!
Alkaa pää puutumaan tähän blogin ulkoasuun taas. Koitin yrittää miltei koko tämän illan päästä takaisin kartalle sen kanssa mitä sivujenteko on, kun itse olen aikoinaan elänyt sitä koodiaikaa kun CSS-muotoilut tekivät tuloaan, en kuitenkaan rehellisesti jaksanut motivoitua siihen ja loppujenlopuksi totesin ajan valuneen hukkaan – huomenna kuitenkin kello yhdeksään töihin joten tästä täytynee pikkuhiljaa painua unimaillensa. Harmittaa sikäli että on antanut itsensä pudota niin totaalisesti kärryiltä ettei enää vaan homma luonnistu, ainakaan niinkuin pitäisi – skarppaamalla kyllä koodista selvän saa mutta that’s that. Ehkä tässä jossakin vaiheessa sitten saa jotain valmiiksi, sellainen loppuunasti valmistettu ulkoasu ois kiva, kaikilla karkeilla. Toki tähänkin läiskin miniblogin pyörimään tuolla oikealla, joka ottaa päivitykset suoraan mun Twitter-accosta, tho onko sitten turha lisäke vai ei niin siellä se nyt on ja sitä päivitellessä myöskin.
Päädyin nyt sitten toteamaan, että EOS 300D on vetänyt viimeisen henkosensa ja Canonin listalta luvassa on tuorein tekniikan luomus EOS 500D. Sen keraan nyt otan ohimennen Tamron 55-200mm f/4.0-5.6 lasin, jotta saa lasikokoelmaakin nyt samalla rahanmenolla kasvatettua. Hinta toki tuon rungon kanssa on hyvä kun lähtee duunin puolesta erittäin kannattavalla kamppisalennuksella.
Loppuun mukaan vielä pitkästä aikaa jotain audiota. Jay-Z julkaisi Blueprint 3 -levyä odotellessa ilmeisesti tuoreimman sinkkuvetonsa joka on lievä kannanotto nykypäivän autotune-kikkailulle, sikäli täysin oikein kun mitä suuremmassa määrin hyötykäytetään kyseistä soundivälinettä – alkaa viemään makua siitä todenteolla, meillä on jo yksi T-Pain, tarvitaanko muka lisää?
i just don’t need nobody to smile on this
you rappers singin too much, get back to rap
you’re t-painin too much
Audio clip: Adobe Flash Player (version 9 or above) is required to play this audio clip. Download the latest version here. You also need to have JavaScript enabled in your browser.
Jaha, loppujenlopuksi kun ulos katsoo huomaa vain että kevät meni jo ja eletään jo kesää. Suomen kesää ainakin kun vettä vihmoo niin jatkuvalla putkella ettei haittaa vaikka ohimennessään itkisi. Nyt olis mulla ainakin hyvät syyt itkeä kun totesin tossa muutama viikko sitten, että porukoilta aikoinaan mulle vakikuvausvälineeksi tullut Canon EOS 300d kehtasi mennä irtisanomaan sopimuksensa vain 8 vuoden aktiivikäytön ja aivan äärettömän monen kuvan jälkeen. Tuli sitten kuitenkin pahaan saumaan, kun uutta kameraa tarttisi ennen heinäkuun alkua ja ei aivan mitä tahansa susiruoskaa haluaisi. Duunissa olis tällä hetkellä kuitenkin työsuhte-etuina suhteellisen hyvään hintaan esimerkiksi Canonin EOS 500d:tä, jossa houkuttais kovasti mahdollisuus kuvata myöskin videolla ihan perus stillin lisäksi. Rahaa ei vaan nyt välttämättä olis irrottaa aivan noin vaan, tai ehkä olis mut mielellään sitä ei kuitenkaan irrottais säästötililtä.
Me kuitenkin tänään (tai eilen) perjantaina lähdettiin tänne mun vanhempien luokse Siuntioon käymään kun rakas tyttöystäväni bailasi tämän illan sukupuoleltaan pelkästään naispitoisten ystäviensä kanssa, saimme siis häätökäskyn. Emmi kehtasi väittää, että oli maininnut siitä ettei me voida Ludden kanssa olla yötä siellä jo kauan aikaa sitten mut mä uskallan väittää että todellisuudessa mä oon kuullu vaan jotain tyttöjen-illasta. It is what it is, täällä ollaan ja huomenissa sit takaisin stadiin päivystämään. Sunnuntaina luvassa rankkaa edustusta puvussa Emmin pikkuveljen ristiäisissä, vain kamera puuttuu – ahdistaa ihan vähän.
Tänään vihdoin kannettu Fatboy Doggielounge kotiin, vielä en vain kerennyt heittää rakeita sisään etten päässyt näkemään Ludden mielipidettä enkä myöskään itse pedin ulkonäköä, nähdään huomenna että oliko se hintansa väärti (ts. jaksaako koira innostua). Veikkaan kuitenkin nyt, että kellonaikana puoli neljä on hyvä aika skarpata sen verran että lähtee nauttimaan tyynyn muodostamista unikuvioista, hyvää yötä yleisö.
Vappu oli ja meni, täytyy kyllä rehellisesti sanoa että oli ehkä raskain mutta siinä ohessa antoisin juhla. Kuten edellisessä postauksessa kerroinkin niin rakkaasta tyttöystävästäni tuli viime viikolla onnellisen pienen pojan isosisko. Joten päästiin näkemään keskiviikkona, että miten pieni vastasyntynyt lapsi voikaan olla. Meillä oli kuitenkin pakkaamista vielä illalla joten ei voitu jäädä sen pidemmälti, eikä äitikään päässyt kotiin kuin vasta seuraavana päivänä. Meidän muuttopäivä alkoi kymmenen aikoihin josta sitten lähdin itse kömpimään Citymarkettia kohti, hakemaan välipaloja sekä iltaa varten hieman voimajuomaa muuttoavullemme. Päästiin itse asiaan sitten puoli kolmen pintaan kun lähdimme viemään vanhaa työpöytää frendille ja siinä ohessa hakemaan sohvaa Helsingin itäpuolelta. Siellä luvassa oli onneksi vain sohvan kanto kahdessa osassa kuusi kerrosta alaspäin, no big deal… Tämän jälkeen pöytä ja siitä sitten Ikeaan kuluttamaan aikaa, odottaessa siis uuden asunnon avaimia. Oltiin Ikeassa parisen tuntia ja mukaan tarttui uusi työtuoli, työpöytä sekä Pariisi -taulu.
Tän ostosreissun jälkeen siirryttiinkin sitten takaisin vanhalle kämpälle jossa luvassa olikin sitten myymäni Ikean Hopen kaapinkantoa ensiks seitsemät rappuset alas ja sitten kohti Fredaa, jossa pitikin sikailla kaappi ensiksi portin lävitse (2cm raolla) ja sen jälkeen vielä ekaan kerrokseen itse sisälle asti. En mee sanomaan, että kaapin kokonaisena kanto oli mitenkään paras ratkaisu, mutta loppujenlopuksi se on aina ongelma jos Ikean jo kasattua tuotetta lähtee purkamaan. Itseasiassa viereisestä rapusta käveli unkarilainen kaveri joka ei puhua pukahtanu sanaakaan suomea taikka englantia ja se hoiti homman kotiin siihen malliin pikkurillillä, että itse joutu kyllä nostamaan hattua sille suoritukselle. Tästä sitten takasin vanhalle kämpälle kasaamaan autoa valmiiks ja sen jälkeen kohti Vallilaa ja uutta kämppää. Avaimet kädessä kahdeksan aikoihin ja luvassa oli autonpurkua, lastaamista ja purkua. Loppujenlopuksi sänkyyn painuessa kello olikin sitten miellyttävät 2:30 yöllä, kiitos vappubileistä siis!
Lähdettiin seuraavana päivänä ihastelemaan lihaskipuisena Skattalle uutta perheenjäsentä, joka ihan rehellisesti on ehkä sympaattisin ja hellyttävin olento jota on sitten Ludden pentuaikojen tullut nähtyä. Lapsissa on jotain taikaa. Meillä toi onneks syö hyvinkin kaikkea vauvakuumetta ja vastaavia kun pääsee näkemään vierestä mitäs se touhu nyt onkaan kun eletään pienen lapsen kanssa.
Pidin kuitenkin vappuna sen viisi vapaata johon kerkes mahtumaan kaikenlaista miellyttävää, ettei oikeen päästy maistelemaan uutta asuinaluetta ja kotia, mutta nyt kun on pari-kolme arkipäivää eletty uutta ympäristöelämää niin täytyy kyl sanoa, että tää vaikuttaa oikein lupaavalta. Nyt vaan on karmeesti kamojen laittamista sekä lauantaina luvassa kaapeleiden vetämistä toiseen huoneeseen, vaatekaapin kasausta ja parit lamput kattoon. Touhua on, mutta onneks aina voi ottaa lungistikkin.
Ulkona tuulta vasten pyristelee pieni bulldoggi. Ylpeyttä itsestään, ylpeällä ilmeellään juoksee kohti uusia haasteita. Kaulassa vain painaa jotakin hihnankaltaista ja sen toisessa päässä jotain vielä painavampaa, se vielä kehtaa nykiä hihnaa takaisinpäin vaikka bulldoggi on nyt maastossaan. Sillä eläin on luonnossa vapaa, mieleltään ja keholtaan – siellä ei haittaa jos anturat kastuu tai vatsanalus on kuivaneen mudan vallassa. Koira käy taistoon nurmikentällä ja havaitsee puunkäppyrän, ne onkin niitä suurimpia vihollisia sillä ne hajoaa mukavasti hampaiden välissä ja kaupanpäälle bulldoggi selviytyy niistä voittajana kantaen ylpeänä omaa saalistaan. Matkankulku lähentyy toista kilometriä ja pieni uljas koira raahaa edelleen samaa puunkäppyrää onnesta soikeana, suuntavaisto kertoo nenän osoittavan jo kohti kotia joten rekan ohiajaessa, vieden koiran ajatukset mukana hän unohtaa keppinsä tien varteen. Nyt jo kotiovella kurkkien ja miettien kotona odottavaa nappulapalkintoa, sitä kuinka hienoa on olla koira. Etenkin keväisin.
Oltiin Emmin ja Ludden kanssa Siuntiossa mun porukoitten luona viikonloppuna ja vietettiin rauhallista maalaiseloa. Perjantaina mentiin sinnepäin sen verran myöhään että _jouduttiin_ ottamaan Nummelassa sijaitsevasta pizzeria-kebab-ravintolasta pizzat mukaan. Ite joutuu kyl hehkuttamaan sitä että pääs saunaan heti, se on meinaan sellanen juttu jota kaipaa nykyään täällä eläessä. Julkiset saunat kun kuitenkin on aina just sitä mitä on, ettei niissä viitti erityisemmin itteensä käydä “pesemässä“, mutta tollasessa todellisessa ja siistissä yksityissaunassa mikä jottei. Toinen syy sille etten myöskään saunavuoroa oo ottanu tänne on 6e / kk maksu joka todennäköisesti mun motivaatiotasoilla ja duuniajoilla menis näin etten jaksais sit vaivautua ylös asti saunomaan. Tho tässä yhtiössä on kyllä lasitettu parveke saunaosastolla josta näkee merelle, eli näkymät on kyllä mielenkiintoset.
Anycase, lauantaina sitten lähdettiin käymään vähän kaupoilla ja pörräämässä Nummelan suuressa keskustassa. Käytiin Emmin kanssa ostamassa Luddelle Mustista ja Mirristä mielettömän kokonen jumboluu, 75cm pelkkää vuohea = suhteellisen nice. Siisti päästä näkemään kuinka pähkinöiks toi hurtta siitä menee. Sitten vähän Citymarketin elintarviketarjontaa ja ostettiin kaikenmaailman joululahjoja jo valmiiks niin ei tarvii stressata joulukuussa enää pahemmin. Kun päästiin takasin niin jonkun verran ulkohommia, halkoja pinkkaan jonka jälkeen me lähdettiin Emmin kanssa sit käymään “snadilla” autorundilla (kyseinen asuinalue on siitä yks parhaimmista etten itse ole aikoinani 8 vuoden aikana nähnyt kuin kerran poliisit siellä). Sit kaupanpäällisiks naapurissa olevat koirat tuli väkisin viemään meidät ja Ludden lenkille joten käytiin vielä muutaman kilometrin lenkki. Illalla oli luvassa vähän simpukoita, pastaa ja viimeisenä kaupan päälle lehtitaikinan sisään laitettua brie -juustoa uunissa + päälle kinuskikastiketta ja vei kielen mennessään.
Sunnuntaina sitten olikin sään puolesta jo aivan toisenlaista, vettä tuli kuin aisaa ja joutu toteamaan että tää päivä menee sisällä jos aikoo säilyttää henkisen motivaation ens viikkoon. Ei kummempia puuhia, oltiin, syötiin, hengailtiin ja kuuden pintaan takaisin kotiin. Sitten se alkokin viikko jo. Alla kuitenkin kuvia viikonlopusta.
Huomenna on sitten luvassa ne kauan penkkiä polttavat kutsunnat. Kattelin tossa äsken paperit läpi, nyt löytyy palvelukseenastumisen siirtoa, työtodistusta, todistusta ammattiin valmistumisesta yms. Kaippa se sillä sit menee läpi, ketuttaa kieltämättä helvetisti lähteä sinne mutta toisaalta yks ilta vapaata niin siinä määrin jees. Illalla onkin sit yksi asuntonäyttö Eerikinkadulla (jonka aion kuvata em. Zenitarilla), täytyy vaan toivoa ettei tuola kutsunnoissa mee mitenkään mielettömiä aikoja, ois kuitenkin siisti kerkee vähän nauttiakin “vapaasta“. Näillä, hauskaa tiistaipäivää jengille.
Kävin eilen hakemassa Postista huutopaketin jossa saapui eilen kirjoitettu Zenitar 16mm f/2.8. Koitin tyyppailla jonkun verran vielä illalla mutten sit tosissani saanu aikaseks kun oli muuta hommaa mutta yleinen linja tosta linssistä on se että vaatii vähän vääntöjä saada todella onnistunu otos mut kuitenkin helppo lasi kuvaamiseen. Ja laadukas. Täytyy vielä toi viikonloppu hyödyntää tosissaan ja kattoa mitä jää käteen kun lähtee luontokuvaamaan sekä pörräilee muihin maisemiin. Eikä toi kuitenkaan älyttömästi croppaa Canonin rungolla tota kuvaamista, mut kuuleman mukaan silti lieventää kalansilmä -efektiä. Tässä tän aamun räpsy, antaa vähän kuvaa siitä mitä tolla saadaan muodostettua.
Tästä ois about tunnin sisään tarkotus lähteä kohti teoriatuntia Taka-Töölöön ja saada väännettyä yks tunti lisää hereillä. Mulla on ollu hieman ongelmia pitää silmät auki noilla tunneilla meinaan, ei vaan pysty maustamaan sitä asiaa jota siellä jauhetaan kun se on vähän liian tutusti koulunpulpetti -tyylillä esiintuotu ja mullei oo mitenkää liian kiire takaisin sille penkille. Jotenkin myös aikaansaanti ton suhteen on ihan mahdotonta, tarkotus alustavasti oli ollu et kortti ennen joulua mut nyt joutuu kyl skarppaa aika roimasti että sen ennen joulua sais kun kuitenkin kattelin kalenterista että teorioita menee vielä viikolle 51, et-tä… No – ens vuodeks sit, rasittaa vaan siinä määrin koska hommaa on ilmeisesti liikaa kun ei saa yhtä autokoulua pois alta. Mutta joo. Näillä taas tähän hetkeen, todennäköisesti viikonloppuja!
Viikonloppu alkaa häämöttää jo silmissä, tää päivä pulkkaan ja lusii pari lisää niin pääsee taas vapaalle. Lievästi kuumottelee kyllä toi ens viikko kun luvassa on keskiviikkona noi kutsunnat ja pitäis mennä koiranpentusilmillä hakemaan lykkäystä, tarkotus ois yrittää kolmea mutten uskalla mennä toivomaan että natsaa ees. Kyllähän toi palveluseräkin kuitenkin pomppaa parin vuoden päähän mut kuitenkin, kattoo ny. Lähetään koko perhe (minä, Emmi ja Ludde) käymään Siuntiossa taas porukoitten luona, faijan mutsikin tuli käymään niin saadaan sellanen “lämmin yhteisnäkeminen” kasaan ja sit toisaalta päästä taas hetkellisesti eroon kaikesta niin mikä jottei. Täytyy perjantaina napata duunista mukaan kilo sinisimpukoita tuoreeltaan että pääsee herkuttelemaan.
Ostin Huuto.netistä myös viime torstaina uuden linssin kameraan. Zenitar 16mm f/2.8 tulee palvelemaan toivottavasti pitkään ja hartaasti. Mitä etukäteen selvittelin lasista niin on venäläisvalmisteinen ja toimii junan vessan varmuudella. Ainut mikä puuttuu on automatiikka joka vaatii käsityötä jokaisella kuvalla muttei siinä. Ainut mikä mietityttää on toi että Canoneihin ilmeisesti toi fisheye -efekti ei tuu niin voimakkaasti et toivon et kuvat ei croppaile liian helposti vaan sais sitä nimenomaista kalansilmäjälkeäkin aikaiseks. Linssistä kuitenkin lisää kunhan saan sen käteen ja kokeilun alle, varmaankin tossa ens viikolla sitten.
Laitetaan myös nyt ikuisesti soittolistalla muttei koskaan totaalihaipissa olevalta Traelta -06 vuonna julkaistu No Help (feat. Z-Ro). Vielä kovempi hittihän allekirjoittaneelle oli Swang (feat. Pimp C, Big Hawk & Fat Pat), mutta sen video oli Youtubessa niin epäsyncissä äänen kanssa etten viittiny sitä sit laittaa.
Vika saikkupäivä menossa ja täytyy sanoo että pääsi taas hetkellisesti eroon kaikesta siitä mitä duunissa odottaa. Ei se vielä joulukiirettä ole mutta siinä vaiheessa kun koko henkilöstön harteille tulee tehtäväks tehdä työnkuvaohjeistukset ja oot yksi henkilöistä jotka vetää sitä niin äkkiseltään tuntuukin nopeesti harteilla. Mutta, no stress, ei siitä liikaa kannata kuumottaa, menee omalla painollaan kuitenkin. Ollu kyl tänään taas todellinen suomen syyspäivä, vettä ja keltasta lehteä vaan. Ollu kyl siinä määrin siistiä että saanu viettää aikaa Emmin kanssa ja pystynyt vaan lööbaa. Tän ansiosta saanu aikaseks että on tullu kateltua Prison Breakin neloskautta, ja kieltämättä on toi touhu edelleen yhtä koukuttavaa ja pitää messissä aivan tajuttoman hyvin. Episodi viisi kutsunee tämän postauksen jälkeen, welcome to the Scofield’s world…
Hieman patistettuna siirryin tiskien pariin tossa äsken ja totesin että nyt jos ei koskaan käyttää kaikki loput elintarvikkeet jääkaapista ja hyväkskäyttää myös pakkaseen aikoinaan duunista tuodut kebabliha-suikaleet. Sain myös maanantaina duunista sinä päivänä vanhaks menneitä pitaleipiä jotka sopi suunnitelmaan erittäin hyvin. Ihan iisillä reseptillä laitoin kebablihat pannulle ja siinä ohessa leikkailin sitten jääkaapista löytyneitä kurkunloppua ja ruukkusalaattia pieneksi. Pitaleivät paahtimeen muutamaks minuutiks että saatiin vähän pehmeyttä niihin ja sitten leipäveitsellä keskeltä kahtia. Pohjalle ihan nopeesti vaan Felixin ketsuppia ja joukkoon Citymarketin maustehyllystä ostettua viherpippurikastiketta. Päälle kebabit ja lopuks kurkut sekä salaatit ja luukku kiinni, that’s that. Helppoo, nopeeta ja kieltämättä yllättävän maukasta.
Pitakebab suomalaisittain:
4 kpl pitaleipiä
2 pss kebablihasuikaleita (Itsellä napattu pakasteista melkoisen suuresta myyntikappaleesta)
½ kurkku
Ruukkusalaatin jämät
Ketsuppia
Viherpippurikastiketta
+ sekalaiset mausteet
Taas kerran ruokaa laittaessa joutu patoamaan mielialan negatiivisuudet pään sisään. Mua rehellisesti vituttaa toi keittiö, tai keittokomero, sanotaanko suoraan lämmityskaappi oikeastaan. Surullisen pieni, mahdut lattialla ollaa puoli askelta ja toimitila käsillä on sellanen et saat händyt palamaan suht äkkiseltään, ei tossa meinaan mitään kolmen aterian menua lähdetä rakentelemaan. Surullista siinä on vaan se et mä diggaan kokata paljon, tulee lueskeltua ruokablogeja ja masennuttua kun ei ite pääse kokkailee tosissaan. Mieli meinaan tekis. Josko asia nyt kuitenkin sais muutoksen tosta alkuvuodesta kun on muutto edessä… Todetkaa itse.
Nyt viime päivinä on tullut suhteellisen kovia tsibaleita yleisesti esiin (eilen Fintelligens) ja tänään bongailin sitten Syvällä Pelissä.comin julkaiseman Tuomo & TK remixin Mari-Leenin 1987 -tsibaleesta. Tuomon ja TK:n matkaa tullut seurailtua oikeastaan siitä lähtien kun nokka joskus törmäsi netissä niihin, kaverit tekee mitä vahvimmalla karismalla biisejä ja hieman haistattaen kaikille, mitään fyysistä kun tuntuu ettei tule mutta silti biisejä tippuu aina silloin tällön. Levyä odottaessa. Käy kuuntelee tsibale: www.syvallapelissa.com / Tuomo & TK remixaa Mari-Leeniä
Toinen mielenkiinnon herättänyt kappale on Kanye West – Heartless josta laitoinkin muutama postaus sitten snippettiä esiin, kieltämättä en osaa oikeen suhtautua tähän sillä toi biitti on suht munaton ja verset aika syvältä mutta toi kertsi on mielettömän kova. En ymmärrä miten hookki voi kolahtaa noin kovin mut onhan tää ny herranjumala ihan tajuton. Tsekkaa:
Audio clip: Adobe Flash Player (version 9 or above) is required to play this audio clip. Download the latest version here. You also need to have JavaScript enabled in your browser.
Lähdettiin todellakin viikonloppuna Ludden kanssa käymään Siuntiossa porukoitten luona ja täytyy sanoo että ihan hyvä irtiotto kaikesta arkisesta mitä Stadissa onkaan. Sai vetää pizzaa, kolaa, saunoa ja olla rehellisesti irti kaikesta. Vähä halkohommia, autolla ajelua ja hengailua, ainut miinus oli vaan se että Emmi oli muualla, mutta josko kohta pääsis uudestaan. Sain kuvailtua myös aika paljon kun lähettiin käymään lenkkiä Ludden kanssa maastoissa ja myös naapurissa moikkaamassa 10 -viikkoista Toffea. Kuvasatoa:
Oon aina tienny Usherista että sillä on ihan kovaa kappalettakin mutten oo koskaan oikeen jaksanu erityisemmin keskittyä kuuntelemaan / fanittamaan sen tsibaleita. Uusin levy on koneella ja Love in this club oli ihan kova hittirenkutus muttei kuitenkaan missään huippupisteissä mun Winampin soittolistalla. Nyt kuitenkin latasin DJ Envy:n mixtapen ja kuuntelin puhtaasti läpi, ainut mikä jäi repeatille oli tää biisi – joka on muuten absoluuttisen kova. Usher - Traffic.
Audio clip: Adobe Flash Player (version 9 or above) is required to play this audio clip. Download the latest version here. You also need to have JavaScript enabled in your browser.
