Emmi lähti aamulla porukoidensa kyydillä kohti Alavutta ja meitsi jäi koirien kanssa kolmistaan tänne. Meille on nyt kehkeytynyt pikkuriiviön kanssa yks ongelmanpoikanen joka ei oo mitenkään kauheen esteettinen, kun Dina nyt on päättänyt alkaa mussuttelemaan 85% omista ulosteistaan takasin vatsanpohjalle, which aint so nice… Täytyy nyt kattoa, että mitä siihen kehittäis koska toi ei oikeesti oo kauheen hauskaa. Yleisesti pikkuneiti on kyllä äärettömän aktiivinen tarttumaan ja leikkimään pikkuriiviötä, toki ymmärrettävääkin kun meidän ihmisten mallissa eläminen ei oo yhtään niin hauskaa kuin koiranpentuna! Perjantaina ois tarkoitus lähteä ite kans perässäpäin pohjanmaata, Ludde menee mun porukoille hoitoon ja Dina lähtee matkaan sinne – sain vielä sumplittua työvuoron loppumaan pari tuntia aikasemmin, joten kerrankin pääsee aikaisin (neljän päivän) “lomalle“!

Tänään aamulla tuli soitto korjaamolta autosta ja kertoivat, että siihen oli sitten tankattu bensaa. Mä mielessäni vaan mietin et miten ihmeessä, auto on nyt tankattu 3½ vuoden seisonnan jälkeen kolme kertaa, ensimmäisellä kerralla faija hoiti homman (ajanu ny kuitenki ~10v dieseliä eikä bensa-autoja oo kotona ollut tähän hetkeen mennessä), ja toisella kerralla mä tankkasin lomalla Sysmässä jonka muistan erikseen hyvin siitä, että hain tarkalleen vielä erilliselle dieselpisteelle joka maksetaan kassalle ja viimeisellä kerralla tankintäyttö tapahtu Kuhmossa, jossa vedettiin läpystä vaihto faijan kanssa samalla hanalla, eli mä en nyt jotenkin jaksa ymmärtää miten näihin kolmeen on missään määrin voinut tulla bensaa. Plus ongelmat alkoi vasta ton vikan tankin jälkeen, eli voisko olla yks mahdollisuus että siellä on maassa ollu väärä tynnyri? Muuta mä en jaksa syyks keksiä koska uskon faijan sekä mun onnistumiseen dieselin tankkaamisessa aika pirun vahvasti. No anycase, suuttimet vaihdettu ja tankki putsattu, se oli siinä ja huomenna pitäis mersun taas seisoa tossa kadulla parkissa.

Edelliseen viestiin liittymien osalta viitaten myöskin, Elisalta tuli mulle tänään propaganda-tekstari jossa tarjottiin “parempaa tarjousta” jos vaan soitan numeroon. Kilpailutus mielessä tottakai soitin ja siellä sumplittiin mulle sitten uusi liittymä Saunalahdelta, joka näyttää tältä:

Saunalahti (TuplaPaketti)
500min puheaikaa
100kpl tekstiviestejä (yht. 19,90e)
512 mobiililaajakaista (14,90e)
= 34,80e / kk

Joka neljäs kuukausi veloitukseton!
Ensimmäiset 3kk TuplaPakettia puoleen hintaan = 9,95e / kk
Ensimmäiset 2kk mobiililaajakaistaa veloituksetta

Eli sikäli, vaikka korotin kuukausimaksuani 2 euroa ja tein vuoden määräaikaisen sopparin niin loppujenlopuksi säästin kilpailuttamalla 119,35 euroa rahaa tulevan vuoden aikana, kannatti.

Laitetaan loppuun vielä lisähaippia tälle kaverille. Laitoin jo ekasta hitistä videon muutama postaus sitten ja tässä vielä toinen. Jeremih:in tuorein Imma Star biisin video joka on sikäli hauska, että on suhteellisen pure fresh vaihtelua sille jatkuvalle bling & shine -meiningille, plus läpät on hyviä.

Jahas, loma oli, tuli ja meni – vähän liian äkkiä, mutta mitäpä sitä enää kaipailemaan kun on takaisin arjessa jo. Alotettiin meidän loma lähtemällä heti perjantaina kahdeltatoista kohti Sysmää Emmin puolen sukulaisille ja vietettiin siellä äärettömän hyvissä keleissä viikonloppu. Maanantai-aamuna sitten kutsui pohjoisen suunta ja suunnattiin Kuhmoon mökkeilemään ja katsomaan mun isoäitiäni. Viikko hyvissä merkeissä ja onneksi myöskin fifty-fifty hyvissä keleissäkin! Lähdettiin Kuhmosta takaisinpäin sunnuntaina aamulla aikasin takaisinpäin kotia koukaten Hartolan kautta hakemassa eräs pikkuprinsessa uuteen kotiinsa…

Mutta alotettakoon kuitenkin loman loppupuolen ongelmista. Mun tuoreen ripeärapea ~420000km ajettu 200-mallin Mersu päätti ensiksi noutopäivänä olla lähtemättä käyntiin, akun varaus oli purkaantunut parin viikon seisomisen jälkeen, joka ei sikäli tiedä yhtään hyvää. Onneksi kuitenkin vakihuoltaja kerkesi tulla käymään ja laittoi mersun käyntiin, varaus kuitenkin pysyy riittävänä kun autolla on käyttöä joka päivä. Saatiin ajeltua ja nautittua lomasta juuri tähän em. sunnuntai-aamuun kunnes Nurmeksen jälkeen 20km päätettiin pysähtyä parkkipaikalle käymään Ludden kanssa tarpeilla. Auto seis + tarpeidenhoitoon, ja siitä takaisin autoon että päästään takasin liikkeelle, no – mitäs, mersu päätti antaa kierroksia mutta kone ei kuitenkaan hyrähtänyt käyntiin. Puolisentoista tuntia meni ennenkuin saatiin käynnistyskaapeleilla läiskittyä sen verran puhtia, että mersun hyinen kone lähti pörräämään taas. Siitä sitten vauhdilla kohti Hartolaa hakemaan pentua pitäen mersu koko ajan käynnissä. Päästiin kotiin ja sain auton kadulle parkkiin ja yllättäen auto myös lähti seuraavilla kuudella käynnistyskerralla käyntiin ongelmitta. Mulla oli vielä maanantai ja tiistai lomapäiviä joten maanantain ratoksi aateltiin sitten uskaltautua liikkeelle kun auto oli lähtenyt käymään ongelmitta. Päästiin Vantaan Tammistoon Stockmann Outletti kiertämään jonka jälkeen taas tilanteessa ettei se kone käynnisty. Mitäs siinä sitten muutakuin soittoa eteenpäin ensiksi vakikorjaamolle jossa epäiltiin tankissa olevan ilmaa, kondensoitunutta vettä tai jotain muuta joten sieltä toimeksianto hakea kanisteri ja muutama litra dieseliä koneeseen. Minä poika sitten lähdin kiertämään ensiksi Hobby Hall:in, K-Supermarketin, Lidlin sekä vielä viimeiseksi Bauhaus:in ja yllätys-yllätys, yhdessäkään edellämainituista EI OLLUT myydä mulle muutaman litran tyhjää bensakanisteria, edes Bauhaussissa ei ollut vaikka isot mainoslauseet 100000 nimikkeestä kuitenkin seinässä. Teboil toki auttoi löytämään tämänkin tarvittavan tuotteen, onneksi. Tilanne kuitenkin oli seis joten ei muuta kuin hinausautoa paikalle – kaveri tulee autonsa kanssa ja pyytää meitä käynnistämään autoa: loppujenlopuksi auto sitten päätti juuri silloin lähteä käyntiin kolmisen kertaa ongelmitta, kun juuri 20min ennen auton tuloa saatiin käyntiin mutta sekin mymmähti viitisen sekunnin päästä käymisestä. Päätin kuitenkin, että hinautettaan auto korjaamolle ja jos sieltä saa jotain lisävinkkiä, että mitä tehdään. Päästiin läheiselle korjaamolle jossa kaveri kertoi meille jotain suuttimista, naftasta ja muusta moottorin sisäisestä toiminnasta jonka jälkeen ohjasi meidät ajamaan auton varoen meidän vakikorjaamolle omien jonojensa takia. Vein auton Nummelaan ja sieltä bussilla takaisin, tällä hetkellä siis Mersu makaa telakalla, mutta pitäisi viimeistään ensi viikon alkupuolella olla valmiina taas käyttöön. Ihan mielenkiintoiset pari viikkoa juuri ajokortin saaneena: 1800km ajoa, käynnistysongelmia, hinausauton kyydissä ja lievää ahdistusta siitä ettei korttia+autoa pääse hyödyntämään kunnolla. Se siitä, tilanteen jatkumista odotellessa siis.

Jatkaen nyt siitä, että sunnuntaina meidän perhe sai lisäystä sen yhden vaaleanruskean pienen lepakkokorvaisen karvapallon verran. Pikkuneito sai nimeksensä Dina (kennelnimi: Charmbulls Nicole), jota hän nykyään tottelee jo satunnaisesti. Erittäin mahtava pentu, aktiivinen, innokas, määrätietoinen ja rohkea näkemään sekä kokemaan uutta.

Lauantaina illasta lähdettiin kohti Joutsaa jossa käytiin ottamassa parin päivän rentoilu plus todellista lomailua. Kelit suosi meitä äärettömän paljon (toki, suosii meitä kaikkia tälläkin hetkellä, onneksi). Sunnuntaina oltiin laiturilla ja otettiin paljon arskaa siihen alkuiltaan asti jonka jälkeen lähdettiin käymään siellä minkä takia koko paikkaan lähdettiinkin, nimittäin “koiratalossa“.

Ensimmäisenä autosta nousun jälkeen tervehtimään tuli kymmenkunta ruttunaamaa joten meitsi oli ainakin ihan fileinä jo siitä itsessään. Ja sitten se pentue, kuusi pientä ranskispirpanaa jotka valloittaa sydämiä jo vain nukkumalla. En osaa kuvailla sanoin sitä fiilistä minkälainen se on, vaikka ympärillä oleva peitto onkin täysin ulosteissa ja sotkussa johtuen näiden sisäsiisteyden puuttumisesta niin se koiranpentujen söpöys juoksee ylitse kaiken. JOTEN, heinäkuun lopussa meille on tulossa vaaleanruskea ranskispentu – sitä ei vaan vielä osaa ymmärtää, mutta kyllä se alitajuntaan melko pian todennäköisesti uppoaa! Äh, täpinät!

Kuvamateriaalia löytyy täältä: siirappia.com/foto – Joutsa / Hartola. Ostin kyseisen domainin itelleni ajatusmallilla, että tää blogi on kuitenkin pyörinyt jo vuoden niin sille voi hyvinkin olla ajankohtaista saada jotain mikä liittyy osoitteellisestikin nimeen. Toi kyseinen linkki on kuvablogi johon päivittelen yleisesti kaikenlaisia uusia otoksia, joten suosittelen tsekkailemaan sitäkin jos tätä blogia tulee itsessään luettua. Jossakin vaiheessa myös otan aikaiseksi uudistaa ulkoasun loppuun ja vaihtaa sivuston blogin lopullisesti tonne kyseiseen osoitteeseen.

Kaiken lisäks oon tän viikon saikulla kun mun alaselkä päätti maanantaina taas kerran sanoa itsensä irti, särkylääkkeitten voimalla eteenpäin siis – kelit kyllä onneks suosii.

Jahas, se ois jotakuinkin perjantai tällä viikolla – vielä huominen luvassa töitä ja niiden jälkeen olis tarkotus lähteä Emmin sekä Emmin äidin kanssa kohti Joutsaa, josta vuokrattiin mökki la/su sekä su/ma-välisiksi öiksi. Ajatusmalli siinä ohessa on myöskin käydä katsomassa miltäs 4-viikkoiset ranskanbulldogin pennut näyttävätkään. Sen suhteen siis verkot hyvin vesillä, että se olis sitten jotakuinkin Heinäkuun lopussa kun meille mätkähtää oma pentu, jos kaikki menee vain niinkuin uskaltaa olettaa. Tässä ei kuitenkaan oo vielä mitään suoranaista sopimusta asian tiimoilta, kuin vain alustava varaus joten ei uskalla vielä hypettää sen enempää. Huomaatte kyllä ensi viikon blogimateriaalista jos kaikki natsaa. Tullaan takaisin mökkeilemästä sitten ensi maanantaina josta minä suorilta töihin ja Emmi lähtee käymään Stokiksessa katselemassa Ruottinmaata.

Viime viikonlopulta tuli muutama sata ruutua, mutta en jaksa lähteä tällä hetkellä purkamaan niitä joten laitan vain tuoreimman videon Luddesta:

Tänään illalla Transformers 2. Hyvää viikonloppua ihmiset!

edit. täytyy näköjään koodailla uusi ulkoasu melko pian sillä noi Youtube-embed videot ei tykkää asettua oikeen tohon väliin mihin postit tulee… d:

Ulkona tuulta vasten pyristelee pieni bulldoggi. Ylpeyttä itsestään, ylpeällä ilmeellään juoksee kohti uusia haasteita. Kaulassa vain painaa jotakin hihnankaltaista ja sen toisessa päässä jotain vielä painavampaa, se vielä kehtaa nykiä hihnaa takaisinpäin vaikka bulldoggi on nyt maastossaan. Sillä eläin on luonnossa vapaa, mieleltään ja keholtaan – siellä ei haittaa jos anturat kastuu tai vatsanalus on kuivaneen mudan vallassa. Koira käy taistoon nurmikentällä ja havaitsee puunkäppyrän, ne onkin niitä suurimpia vihollisia sillä ne hajoaa mukavasti hampaiden välissä ja kaupanpäälle bulldoggi selviytyy niistä voittajana kantaen ylpeänä omaa saalistaan. Matkankulku lähentyy toista kilometriä ja pieni uljas koira raahaa edelleen samaa puunkäppyrää onnesta soikeana, suuntavaisto kertoo nenän osoittavan jo kohti kotia joten rekan ohiajaessa, vieden koiran ajatukset mukana hän unohtaa keppinsä tien varteen. Nyt jo kotiovella kurkkien ja miettien kotona odottavaa nappulapalkintoa, sitä kuinka hienoa on olla koira. Etenkin keväisin.

Pääsiäisen aika on yllättävän raskasta, jo vain tieto vapaista syö energiatasoa kumman alas. Itse kuitenkin tietoisesti vaihdoin torstain vuoron aamuun ja tämän päivän aamuvuoron illaksi, jotta saadaan irroitettua 8h lisää pääsiäisaikaa, tämäkin aamu tosin piti nauttia sängyn pohjalla, mutta meni valvomiseksi. Lähdettiin torstaina pääsiäisenviettoon siirtymällä ostoksille Citymarkettiin, sitä kaikkea tarpeellista että viiden ihmisen lauma selviää pyhien ylitse – kaikkea “tarpeellista” 250 eurolla eli kärryllinen täynnä elintarvikkeita. Perjantaina oltiin Emmin kanssa oltu ovelia ja varattiin Valtterin kirpputorille pöytä, jotta päästään eroon ylimääräisistä ennen muuttoa, mutta mitenkäs kävikään? En ole koskaan nähnyt kyseistä hallia niin tyhjänä kun se perjantaina oli, ja jos ihmisiä käytävillä käveli niin keski-ikä lähenteli kuudenkymmenen +- puolia. 15 euron pöytävuokra puoliin ja eipä taidettu vuokran kulujakaan kattaa tuolla käynnillä. Harvinaisen ikävää.

Lauantaina juhlistettiin rakkaan tyttöystäväni, tai avopuolisonkin (kai jo?) syntymäpäiviä. Itse otettiin Ludden kanssa aikaisin aamulla erittäin hyvästä säästä nauttien koirapuistoreissu Katajanokalla ja sieltä sitten Emmin perheen kanssa herättelemään päivänsankaritarta. Myöhemmin päivällä lähdettiin käymään pehmiksellä Eiranrannassa ja ihmettelemässä kuinka merisumu nousee puolessa tunnissa ympäröiväksi kaavuksi, kummallinen luonnonilmiö. Lauantai kuitenkin päivänä oli erittäin kaunis ja yllättävän lämmin, mutta meren läheisyys kylmensi keliä huomattavan paljon. Sunnuntaina oli sitten official pääsiäisjuhla jolloin em. tyttöystävän sukua tuli lisää käymään heidän luonaan nauttimassa ruokaa, ja juomaa – sitä itseään. Mukava ilta historiaan.

Maanantai oltiin pyhitetty Emmin kanssa reissulla Malminkartanon ranskiskävelylle, ja siellähän sitten käytiinkin. Suhteellisen kylmää kyytiä sään puolesta, mutta jokainen tuhiseva ranskanbulldoggi nostattaa mielialaa kyllä tarpeeksi korkealle ettei tarvitse surra keliä. Tänään joskin arkeen on eri mukava palata vesisateen saattelemana, luvassa työviikko jossa tällä hetkellä perjantai näyttää vapaata ja lauantai töitä, katsottakoon mihin se muuttuu siitä…

Mä olen aikoinani kirjastosta lainannut Josh Groganin Marley & Minä nimisen kirjan jota luin ja nauroin vedet silmissä. Kirja oli juuri sitä mitä oli hauska lukea ja samalla pelätä tulevana koiranomistajana. Muutama hetki sitten löysin tiedon, että kyseisestä kirjasta tulee elokuva, ja jälkikäteen vielä kävi ilmi että leffaan oli pääosiin valittu ehkä surullisimman huonot perusvarmat valinnat Owen Wilson ja Jennifer Aniston. Kuitenkin skeptisyydestä huolimatta pysyin neutraalilla kannalla ja pidin mielen yllä siihen asti, että täytyy tsekata ennenkuin dumaa.

Katottiin sitten eilen Emmin kanssa kyseinen elokuvatuotos. Verrattuna kirjaan oli kohtauksia skippailtu aika raisulla kädellä, samaten myöskin koko elokuvan ajan tuntui sen keskittyvän enemmän itse parisuhteeseen kuin koiraan, kirjan tarina meinaan eteni täysin koiran ehdoilla ja parisuhde oli toissijainen. Mutta kieltäminen ei käy asioista, että elokuvassa oli komediaa, hyviä kohtauksia sekä se oli äärettömän peruspositiivinen miltei loppuun asti. Lopussa Wilson pääsi vauhtiinsa ja esitti itse näkemäni parhaan roolisuorituksen draamassa, vähän samaan malliin kuin kukaan ei olisi odottanut Adam Sandlerin onnistuvan Click!:issä. Aniston nyt ei vain pääse Frendit -suorituksistaan suuntaan eikä toiseen, joten niin täysin ei-mitään-lisättävää-rooli.

Tää leffa kuitenkin toimii oman aikansa, ei ole maailman parhaimmasta päästä, mutta katselee mielellään. Se, että onko se leffalipun ostamisen arvoinen on toinen juttu.

Eka duunipäivä eiliseltä pulkassa ja parikytä minuuttia niin seuraava kutsuu, siinähän se meni kuin lunta luodessa. Anycase, tänään suoraan duunista Kulttuuritalolle nauttimaan N.E.R.D.in keikasta jonka jälkeen sitten himaan koisimaan et jaksaa huomenna herätä.

Käytiin lauantaina Messukeskuksessa Voittaja 2008 koiranäyttelyssä. Täytyy sanoo että elitistinen tyyli juosta ympäri sinistä mattoa ei aivan ole mun pala kakkua. Samoin kuten sekään että kuljetaan snobbaillen koiran kanssa ympäriinsä siellä ja käyttäydytään niin ettei ne koirat ole eläimiä joita voi koskettaa ja antaa niiden reagoida, ilmeisesti pilaa “kehäsuorituksen“, ketuttaa tollaset koiramulkerot jotka ei osaa suhtautua inhimillisesti lemmikkieläimeensä ja ympäristöön. Kenttiä oli melko monta, kuten koiriakin ja siinä ohessa tottakai kaikenlaista tilpehööriä kun jokainen uusi ja vanha koiratarvikekauppa pitää osastoaan pystyssä siellä. Löyty kaikenlaista kivaa, harmi vaan ettei kyhny antanu oikeen periks ostella enempää – mutta kyllä Ludde jotain kivaa sieltä jouluksi sai.

Total gay biisivalinta, mutta kyllä tästä joulun saa aikaseks:

Wham! – Last Christmas

EDIT. Katson ulos ikkunasta ja tulee lumiräntää vaakatasossa. Oh yea.

Ayo. Se on keskiviikko ja mulla alko maanantaina taas normi duunit ton saikun jäljiltä. Eikä siinä, kyllähän tota painaa nyt vaan oon sitten saanu sivuoireeks tähän messiin lievää flunssaa, arpoo kovasti että hyökkääkö se päälle vai ei. Eilen totesin ettei riitä rahkeet mihinkään duunissa mut kuitenkaan olo oo niin tappokuolema koko ajan et tarvis olla himassa makaamassa. Tänään aamulla piti kattoo että miten menee, heräilin pirun väsyneenä seittemän pintaan ja totesin et ei mee hyvin, tulin kuitenkin lenkin jälkeen takasin nukkumaan ja tossa puol kymmenen maissa homma olikin ihan toista. Laitoin pyykkiä koneeseen ja kävin suihkussa niin elämä voittaa ainakin hetken matkaa. Tarkotus ois käydä ny postissa heittämässä kamaa ja hakemassa kamaa – samalla myös käydä DHL:n pickup-pisteestä hakemassa noi muutama posti taaksepäin tilatut vaatteet.

Rahaa on palanu kyllä tässä kuussa ihan mielettömiä summia, oon lahjonu itseäni vaatteilla, kaikella yleishyvällä ja tatskalla. Siihen päälle kun läimitään vielä suhteellisen iso kasa lahjoja (vielä kalliita) niin äkkiseltään huomaa että säästötilille tulee käyttöä. Ja sitten vielä lapsenomaisesti pitää joka viikko pelata Veikkauksen pelejä siinä toivossa että se karkkikauppa aukenis omalle kohdalle – onhan se mieletön ajatusmalli että Suomessa tehdään joka viikko jostakin ihmisestä miljonääri ja siihen kaupan päälle tulee vielä arpavoitoista se 50000-100000e “vähän pikkuhyvää“. Sitä vaan odotellessa.

Kävin perjantaina kuitenkin leimaamassa jalkapöydän, homma kuitenkin näyttää siltä että saadaan valmista tulosta tosta polvesta alaspäin HYVÄLLÄ TSÄGÄLLÄ vasta tyyliin ens kesänä. Mutta tää osa 1/4 (toivottavasti näin vähällä) oli mieletön kokemus, ne kaikki jotka pystyy tietämään sen miltä tatskaaminen tuntuu ja sitten kun kohteena on paksua nahkaa joka on suoraan yhteydessä lihaksiin ja luihin niin ai että tekee nannaa. Tässä nyt kuitenkin kuvamateriaalia, täytyy napsia parempaa nyt tässä lähiaikoina, näissä kuvissa kun jalka on heti runtelun jälkeen joten siellä näkyy sketsijäljet sun muut.

Blue Dragon Tattoo Studio / Mika

Kovinkin alkoi polte heti jatkoon mutta tuleva päivä on sovittu nyt vasta tammikuun loppupuolelle, että tässä ihan rauhallisesti odotellen. Kelasin myös napata Ludden tassusta tallenteen ja hakea sellaisen leiman tohon rintakehään lähelle sydäntä, mun mielestä mitä mainioin idea osoittaa rakkautta ja välitystä koiralle. Koirasta puheenollen näin eilen suurimman tempauksen aikoihin. U can be as gay as u want, but… Suomeenkin on nyt ilmeisesti rantautumassa kulttuuri chihuahuan kantamisesta käsissä, sylissä, laukussa, missä vain, mutta siinä vaiheessa kun alkaa näkemään miespuolisia henkilöitä tekemässä samaa niin aletaan mennä aika pitkälle. Ja ei, tämä kaveri ei ollut pitämässä koiraa väliaikaisesti sylissään tyttöystävältään. Ajatus meni siinä vaiheessa jotenkin niin että kyllä koiraa saa, ja pitääkin rakastaa mutta se että kannat koiraa mukana Paris Hilton -maisesti kaikkialle menee ylitse luonnollisen tarkoituksen.

Mutta nyt sarvista kiinni ja pikkuhiljaa kohti kaupunkia ja duuneja.

Niin äärettömän ankeelta kuin se näyttääkään kirjoittaessani sen, mutta, MTV3 Ava kanavalta tulee tietyin väliajoin Koirakuiskaaja niminen sarja joka pyörii Cesar Millan nimisen kaverin ympärillä. Joo ja joo, kaverista tulee ensiks mieleen vanha meksikolainen homo, mutta toisaalta se kaikki miten se hallitsee koirien tuntemuksen ja koulutuksen on saanu allekirjoittaneen siinä määrin puolelleen että oon alkanu seurailee sarjaa.






Koirakuiskaaja Cesar Millan tekee ihmeitä toivottomalta tuntuvien koirien kanssa. Hänellä on ilmiömäinen kyky kohdata pelokas tai aggressiivinen koira ja palauttaa sen luottamus ihmisiin, askel kerrallaan. Ei ole sellaista koiraa tai koiranomistajaa, joka välttyisi Cesarin katseelta.

Nuoruudessaan Cesar Millania kutsuttiin “koiramieheksi”. Nykyään Millanin ainutlaatuinen lähestymistapa on nostanut hänet maailman koirakouluttajien parhaimmistoon.

Oon digannu sarjassa siitä miten se ensisijaisesti innostuu nimenomaan vahvoista ja mun mielestä uljaista roduista kuten pitbulleista, rottweilereista, dobermanneista jne. Yleisesti kuitenkin koulutusmetodit on yksinkertaisia ja kuten se aina menee niin ne ongelmat joita koirilla on johtuu täysin ihmisistä. Niissä harvoissa tapauksissa kun päästään sanomaan vian olevan koirassa on se täysin rakenteellista/fyysistä. Tätä (omalla karmaisevalla tavallaan) herkkua on tullut National Geographic Channelilla viitisen tuotantokautta rapakon takana. Jos yhtään herää kiinnostus niin suosittelen tsekkailemaan esim. noita Youtuben maistiaisvideoita. Plus yleisen mielenkiinnon ja perustavanluonteisen tarpeen sivistää itseään suosittelen lukemaan mielipiteitäherättävän postauksen täältä: Kullervo Kalervonpoika -blog. Mutta se siitä.

Huomenna onkin sitten kaksitoista reikäreikä diilattu aika Blue Dragon Tattoo Studiolle istumaan alas ja sketsaamaan jalkaa täyteen. Luvassa paljon suunnittelua ja uskallan olettaa et päästäisiin alottaa myös prokkis jo siihen malliin että se leimasin alkaa surisemaan jalkaa vasten. Fiiliksiä täytyy irrotella kun on homma läpikäyty. Luvassa on myös Emmin ja mun kaksvuotisjuhlaillallinen jossa päästään nauttimaan hyvästä ruoasta ja seurasta.

Tiistai-aamu ja ulkona sataa yllätys yllätys vettä. Siihen päälle vielä älyttömän kova tuuli niin eikös meillä olekin Suomessa taas kasassa jokasyksyinen sähkökatkokatastrofi, soiteltiin porukoitten kanssa illalla ja ainakin Siuntiossa tolla tietyllä alueella on sanotaanko aivan liian useasti sähkökatkoja kun homma ei vaan yksinkertaisesti Fortumilla toimi. Pojat ilmeisesti on ottanu säästölinjan siellä joko sitten tekniikan tai huoltopuolen kanssa, mutta ymmärrettävästi huolenaiheita on kun ne sähköt katkee kun löytyy yksi iso arkkupakastin ja kaksiovinen kaappipakastin, siinä on äkkiseltään muutaman tonnin edestä ruokaa vanhana kun Fortumilla ei saada hommia kuntoon.

Mulla on siinä määrin mielenkiintoinen viikko että kuljen duuniin 10-18 aikataululla joka on aika isoa vaihtelua kun oon viimeks ollut aamuvuorossa (tai ylipäätänsä muussa vuorossa kuin ilta) joskus viime kevään alussa niin maistuu ihan oudolle. Toki hommahan menee niin että kun pääsen kuudelta töistä niin lähden siitä sitten samantien dösällä kohti Haagaa istumaan kuorma-auton teoriatunteja jotta sais sen ajokortinkin joskus siihen malliin että pääsis ajamaankin. Eilen vapautus tuli sitten kello 21 eli ei täs ny oikeen viitti juhliakkaan näitä “iltavapaita“, otin kyllä oikeuden pitää perjantaina saman kellonajan jotta pääsee kerrankin viikonlopun viettoon vähän aikasemmin.

Käytiin Emmin kanssa sunnuntaina myös Kontulassa. Elämysmatkailulla niin sanotusti. Lähdettiin katsomaan koiranpentuja kun oli ihan, sanotaan nyt näin että jees-diili tarjolla. Aluks oltiin about tunnin verran myöhässä siitä mitä piti johtuen Kontulan rakennusten numerointisijoittelusta, ne kun ei aivan menny yks yhteen. Rappuun astuttua löydettiin nenää vasten tunkeva vahvan virtsan haju ja meininki alkoi olee sitä että lähdetäänkö takaisin suosiolla, mutta päätettiin että kun tänne asti oltiin tultu niin ei ny samantien viitti pois lähteä näkemättäkään. Soiteltiin kelloa kyseiseen asuntoon ja päästiin sisään… Kämppä näytti siltä ettei sitä ole sitten rakennusvuoden siivottu kertaakaan, sukan osuessa lattiaan tuntui ettei jalkaa saa ylöspäin millään. Siellä oli myös akvaario jossa oli tyyliin 5cm jotain vihreää mönjää josta ei näkynyt läpi, tuskinpa kalatkaan enää riemusta hyppii sisällä. Koirat oli ranskanbulldoggeja kyllä, vanhemmat oli hieman laihanoloisia eli ilmeisesti kaupungin vuokra-asunto-kombinaatio yhdistelmään ei-työssäkäyvä muodosti sen että koirien safkoista säästetään. Pennut taas olikin aivan omiaan, sai kuumetta hieman kadotettua koska siis, no, ne vaan on aivan mielettömiä jo omana itsenään. Jokatapauksessa yksi pentu päätti alkaa puklailemaan keskelle lattiaa joka ei sikäli ole kovinkaan miellyttävää ja meininki oli muutenkin sellainen että jos sieltä pennun olis ottanut niin ei valitettavasti tuskinkaan olisi kovin yllättävää että sillä todettaisiin joku synnynnäinen sairaus joka veis sen lopetettavaks aivan liian nuorena. Rahanjahdin meininki siellä oli, toiset pennut vuoden sisään ja kustannukset minimissään, laskeskelin että rahallisesti se on ~15000e vuoteen pelkästään pennuilla. Että näin tämä reissu.

Nyt täytyy valmistautuu kohti duuneja joten so long!

Lähdettiin todellakin viikonloppuna Ludden kanssa käymään Siuntiossa porukoitten luona ja täytyy sanoo että ihan hyvä irtiotto kaikesta arkisesta mitä Stadissa onkaan. Sai vetää pizzaa, kolaa, saunoa ja olla rehellisesti irti kaikesta. Vähä halkohommia, autolla ajelua ja hengailua, ainut miinus oli vaan se että Emmi oli muualla, mutta josko kohta pääsis uudestaan. Sain kuvailtua myös aika paljon kun lähettiin käymään lenkkiä Ludden kanssa maastoissa ja myös naapurissa moikkaamassa 10 -viikkoista Toffea. Kuvasatoa:

















Oon myös nyt käyny työhaastiksessa eräässä vähän suuremmassa tavaratalokompleksissa joskin tuskinpa tuun ottamaan paikkaa, ei tolla palkalla kuitenkaan jaksa lähteä leikkimään kun on monta sataa nykyisestä. Tänään myös karman lain avulla tuli sitten vaatepakettia Karmaloopista (ILMAN TULLEJA) sekä soittivat Blue Dragon Tattoo Studiosta ja tarkoitus ois nyt lähteä hakattamaan jalkaa 24.11 eli onpahan todella jotain mitä odottaa. Meininki kova ja mieli korkeella.

Oon aina tienny Usherista että sillä on ihan kovaa kappalettakin mutten oo koskaan oikeen jaksanu erityisemmin keskittyä kuuntelemaan / fanittamaan sen tsibaleita. Uusin levy on koneella ja Love in this club oli ihan kova hittirenkutus muttei kuitenkaan missään huippupisteissä mun Winampin soittolistalla. Nyt kuitenkin latasin DJ Envy:n mixtapen ja kuuntelin puhtaasti läpi, ainut mikä jäi repeatille oli tää biisi – joka on muuten absoluuttisen kova. Usher - Traffic.

Audio clip: Adobe Flash Player (version 9 or above) is required to play this audio clip. Download the latest version here. You also need to have JavaScript enabled in your browser.